maanantai 12. maaliskuuta 2018

Vauva 10kk - miten meillä menee?


Tredje on nyt kymmenen kuukautta vanha! Kuvittelenko vain, vai onko vauva saamassa jo ripauksen taaperomaisia piirteitä? 

Jokeltamisen seasta alkaa erottua ”mammam”, kun on kyse maidosta, ”äitöö”, kun on kyse äidistä ja liikuttava ”höy-yä”, kun on illan tullen aika sanoa hyvää yötä. Sivuttaisia askeliakin vauva jo ottaa, kun pitelee sohvasta käsillä kiinni seistessään. Tredje konttaa varovaisesti, huolellisesti ja harkiten, ja edelleen vaihtaa mieluummin armeijatyyliseen liskoryömintään, silloin kun haluaa edetä oikein vauhdilla.

Yleisen märinän määrä on viime viikkoina ollut kasvussa. Tyytymättömyys ponnistaa selvästi alkavasta eroahdistuskaudesta ja tylsistymisestä, sillä siinä missä kuukausi sitten pelkkä seisomaan nouseminen riitti viihdykkeeksi, tarvitaan viihtymiseen nyt omistautunut non-stop-leikkikaveri. Leikkikaverin puutteessa kelpaa myös tv:n kaukosäädin.

Tredje pärjää jo isosisarusten leikeissä usein mukana - rooliksi pienimmälle siskolle annetaan armeliaasti useimmiten koira. Vauvan porttikielto yläkerran leikkihuoneeseen säilyy: isompien pikkulegorakennelmat, junaradat ja muut miniatyyriaarteet on sovittu pidettäväksi siellä, ja muu osa kotia on Tredjen valtakuntaa.

Yhä useampana päivänä Tredje on alkanut nukkua vain yhdet päiväunet. Mutta ei läheskään joka päivä, tietenkään, sehän kävisi suorastaan tylsäksi. Päivärytmi onkin tällä hetkellä turbulenssissa, jossa on hankala ennakoida millaiseksi kunkin päivän touhut asettuvat. Kontrollifriikki ei arvosta.

Se ”jonkinlainen äiti-vaihe”, jota yhdeksänkuiselta olin bongailevani, on selvästi yltynyt, ja on tilanteita, joissa äidin sylistä pois siirtyminen aiheuttaa aivan lohduttoman itkun. Välillä Tredje on kuin apinanpoikanen tarratessaan kiihkeästi paitaani kiinni. Ajatus töihin menosta neljän viikon kuluttua tuntuu tätä vasten välillä hiukan etäiseltä. Eiköhän äiti vaihdu isäksi kuitenkin ihan sujuvasti. Joohan?

Tredjen tulevaisuuden suuntaviivatkin on nyt piirretty: Heppu totesi tänään aamiaispöydässä, että vauvasta voisi tulla isona työmaapäällikkö. No niinpä voisi! Rumpaliveljen ja merenneitosiskon kanssa voivat sitten yhdessä valloittaa maailmaa. (Paitsi, että jos merenneito ei olekaan ammatti, tulee siskosta kuulemma astronautti, joka ”ajelee sitä pinkkiä rakettia”.)

Tähän kuukauteen mahtui myös Tredjen ensimmäinen vatsatauti, jota sairastettiinkin sitten pitkällä kaavalla ja käytiin pyörähtämässä lasten päivystyksessäkin. Neljättä päivää oksentava vauva, jolla ei pysy pieninkään nestemäärä sisällä, on niin reppana, että surkeampaa on ehkä vain auton alle jäänyt siili heti perään tautikimaransa aloittaneet isosisarukset. Eipä siitä sen enempää - onneksi koko kööri on nyt kunnossa.

Hampaita Tredjen suussa kimaltelee nyt seitsemän kappaletta. Uusia herkkuja, joita voi sormilla poimia ja hampailla jyystää, ovat esimerkiksi talkkunamurot ja kokonaiset marjat. Kuluneen kuukauden ruokavalio on tosin ollut melko suppea: lomareissullamme ruoka maistui sangen huonosti vauvalle koko viikon ajan, jonka jälkeen syömishalut vei vatsatauti. Toipuminen oksentamisen rusentamasta vatsasta on kestänyt huomattavan kauan, ja vieläkin saadaan olla varovaisia ruoka- ja maitomäärien kerta-annosten kanssa, ettei ruoka tule ulos.

Vauvaelämää on jäljellä enää muutaman kuukauden verran, vaikka justhan se syntyi. Yksivuotisjuhlille on jo päivä varattuna kalenterissa, sillä tämän ruokakunnan vilskeessä ja ohjelmatulvassa on kuopuksen tärkeälle tilaisuudelle todellakin buukattava aika jo kuukausia etukäteen. No okei, isosiskon synttäreiden yhteyteen tosin - pikkukolmosen kohtalo. 😉

- Suzie Q

Aiemmat etapit:
Vauva 1kk
Vauva 2kk
Vauva 3kk
Vauva 4kk
Vauva 5kk
Vauva 6kk
Vauva 7kk
Vauva 8kk

1 kommentti:

  1. Merenneitohan siis ON ammatti: http://doublebubblesfin.wixsite.com/doublebubbles

    Terkut sateisesta Lontoosta! <3 R

    VastaaPoista

Kerro, kerro!